Marraskuun sadetta

Nyt tuntuu kyllä niin syksyiseltä, eikä suinkaan mielessä ole, että jouluun on vajaa kuukausi. Tiedä häntä josko saisi mielensä muuttumaan, kun kotia jossain vaiheessa alkaa pukea joulukuosiin, eli tänään. Tytär on kovasti innostunut askartelemaan tulitikku askeista kauniimpia versioita:

Luulin niiden ostamani 40 askin riittävän kauemmin kuin kaksi iltaa, mutta toisin kävi. Ihanaa kun on innostunut.

Itse olen lähinnä neulonut kun milloin aikaa on riittänyt. Siskon bolero valmistui ja hän kävi sen jo eilen hakemassa, mutta arvaas kuka unohti kuvan. Soitin perään tarviin kuvan. Lisää juttua siitä siis kun homma etenee.

Syksyisiä kylmiä tuulia

Jotenkin sitä paremmin vain tajuaa, että syksy se on mikä on tullut, kun tulee nämä sairastelut. Molemmat ollaan oltu sairaana, neiti ja minä. Ei kivaa. Onneksi kuitenkin vain näitä normaaleja flunssia. Siinä sitten levon ohessa sauma kerrallaan tein tyynynpäällisiä. Vihertäviä syntyi kaksi kappaletta ja violetteja kolme, joista yksi oli pitkänmallinen. Mukvaa oli kyllä taas ommella. Innostuneena tilasin verhokangastakin. Ensi viikolla jos sais sitä johonkin malliin.

shoppailuu...

ei oo ainakaan tarvikkeiden puutteesta kiinni nää harrastamiset.Voiskohan tiimariin saaha porttikiellon?
Tytär jo askarteli omistaan tikkuaskeja niistä tuli todella kivoja. Karttaa varten ostettiin neuloja, enää vain kartta asemiin niin pääsee laittamaan neulat paikoillaan. Tällä hetkellä neiti vain on sirkusleirillä, on ollut siellä koko viikonlopun.

Nappikoruja

Pikainen korupäivitys. Kokeiltiin nyt nappikoruja. Kyllä tuli niiin hienot ja kaikille erilaiset. Unohdettiin taas kuvailla kaikki mutta tässä ensimmäisenä Jonnan koru joka oli meidän kolmen yhteistuotos ja sitten toisena minun omat korvakorut ja kaulakoru.