On taas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Jotenkin ei vaan ole saanut aikaiseksi istua koneen ääressä kirjoittamassa. Tuntuu vielä ettei ole mitään sanottavaakaan. Lomareissusta ei ole tullut sanottua vielä sanaakaan, mutta enpä jaksa nytkään. Syykin löytyy:
Ihminen sulautuu ikuisuuteen
niin kuin kesä sulautuu syksyyn,
päivä yöhön, murhe kiitollisuuteen
ja kaikki lopulta valon syliin.
- Pia Perkiö -
Kummia kaiholla muistaen, lepää rauhassa
8.8.2009
Värssy täältä.
1 kommentti:
ruts.
Lähetä kommentti